Riikka Nieminen Kokemusasiantuntija, joka työskentelee myös asiakaan- ja potilaan oikeuksien puolesta.

Mahdollisuus leikkiä tervettä

  • Kävelykepin kanssa, fyysinen vankila siis kahdesti kuvassa.
    Kävelykepin kanssa, fyysinen vankila siis kahdesti kuvassa.
  • Sähköpyörätuolillla liikkuu parhaiten silloin kun ei ole lunta
    Sähköpyörätuolillla liikkuu parhaiten silloin kun ei ole lunta

“Tässä toisessa maailmassa tyttö ei näe pyörätuolia eikä muutakaan erilaista. Hän näkee sieluni, sydämeni ja persoonallisuuteni, jotka olen voinut asettaa vahvaan ja komeaan kehoon.” * Ylen artikkeli kertoi nuoresta miehestä, jonka pelihahmon nimi oli Ibelin.

Pystyn samaistumaan tähän, vietän aina välillä “Ibelin-päivää”. Se on sellainen päivä jolloin kipua on vähemmän ja olo siksi reipas. Voin liikkua pelkän kävelykepin kanssa ja aikalailla leikkiä tervettä, ulkopuolinen ei välttämättä huomaa minussa mitään ongelmaa.

Yhtenä tällaisena päivänä olin kenkäostoksilla marketissa ja kävelykeppi oli kärryissä, joten kaksi hyllyvälissä kanssani ollutta asiakasta eivät tainneet nähdä sitä. Itse tajusin vasta myöhemmin, että kohtaamisen outous oli juuri siinä, etteivät he voineet ymmärtää miksi minä pidin koko ajan kiinni ostoskärryistä. Itselleni on selvää, että en liiku, tai vallankaan peruuttele ottamatta tukea jostakin, joten liikuin aina koko kärryn kera.

Minulla krooninen kipu vie tasapainoa, joten horjun helposti, lisäksi käsivoimani ovat kivun takia surkeat, enkä kykene kaatuessa nappaamaan mistään kiinni. On selvempää ympäristölle, kun kuljen rollaattorin, tai sähköpyörätuolin kanssa, että on jotakin ongelmaa, sillä vammaisuus on todella monimuotoista.

Artikkelin nuori mies inhosi pyörätuoliaan. Hän on varmasti ollut surullinen kohtalostaan ja se tulee helpommin ulos vihana, joka ymmärrettävästi kohdistuu ulkoisesti näkyvään apuvälineeseen.

Vammaisina elämme normaalitason alarajoilla, joten jos löytyy jotakin mikä saa oman maailman avartumaan, niin se on ihan mieletöntä. Minä rakastan sähköpyörätuolia, vaikka eräs fysioterapeutti minua varoitteli, että jäisin siihen vaan istumaan. Ei, pääsen sillä ulos kodistani ja se vapaa liikkuminen, omilla ehdoilla on mahdollistanut paljon uudenlaista ajattelua siitä, mitä kaikkea muuta voin tehdä.

Tälle nuorukaiselle pyörätuoli ei tarjonnut samoja asioita, niitä hän löysi internetin peliyhteisön kautta, samoin ystäviä. Eivätkä hänen vanhempansa voineet ymmärtää asian tärkeyttä, koska pelaaminen ei ollut osa heidän elämäänsä. Jos ei itse kykene ymmärtämään jotakin, niin se taitaa olla ennemminkin signaali siitä, että pitää yrittää vähän kovemmin, olla ennakkoluuloton ja koittaa katsoa asiaa sen toisen silmin. Maailma muuttuu koko ajan ja nyt jo edesmenneen nuoren miehen virtuaalinen identiteetti “Ibelin” on myös hautakivessä, tapa joka varmasti tulee yleistymään.




 

* 23.2.2019  YLE Uutiset Vasta kun 25-vuotias Mats Steen kuoli, vanhemmat ymmärsivät, että tällä oli ystäviä – "Pelimaailmassa tyttö ei näe pyörätuoliani vaan sieluni"

https://yle.fi/uutiset/3-10656845

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Muistattehan, että eduskunnan oikeusasiamiehen "tontille" kuuluvat niin vanhukset kuin vammaisetkin, joiden toimintakykyä verrataan ympäristöön ja siinä havaitaan ongelmia. Kantelun perusteella asian saa eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavaksi, jos muut tahot eivät reagoisi toivotulla tavalla.

- - "Vammaisyleissopimus

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Syrjintäkielto, esteettömyys ja saavutettavuus ovat yleissopimuksen johtavia periaatteita. Yleissopimuksessa korostetaan vammaisten henkilöiden oikeutta osallistua itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.

Yleissopimuksessa määritellään, ketkä kuuluvat vammaisiin henkilöihin. Vammaisuuden määrittelyssä on keskeistä henkilön toimintakyvyn suhde ympäristöön. Vammaisuuden kuvaamisen lähtökohtana on henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan eikä lääketieteellinen diagnoosipohjainen määrittely.

Oikeusasiamies on havainnut muun muassa seuraavia ongelmia vammaisen henkilöiden oikeuksien toteutumisessa toistuvasti:

- ongelmat perusoikeuksien rajoittamisessa kehitysvammaisten erityishuollossa
- puutteet palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelmien laatimisessa
- vammaispalvelujen soveltamiskäytännöt ovat epäyhtenäisiä ja soveltamisohjeet saattavat rajoittaa lakisääteisten palvelujen saamista
- viivästykset ja menettelyvirheet päätöksenteossa ja asian käsittelyssä
- puutteet toimitilojen esteettömyydessä sekä asioinnin saavutettavuudessa ja mukautustoimien toteuttamisessa" - -

https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/web/guest/vamm...

Tomi Pohjalainen

Tuo että on mahdollisuus kuvitella olevansa terve, normaali tai miksi sitä kuka haluaakaan haluaa kutsua on enemmän kuin tärkeää. itse rullatuoliin tipahtaneena ymmärrän sen merkityksen varsinkin nyt kun kävelen itse ja ilman apua tai tukea.

tuskin kukaan tykkää huomata tai että häntä huomattaa ympäristö omista vaikeuksista. (jäi kyllä puolet tekstistä lukematta kun vähän tota lukihäirötäkin.)

Toimituksen poiminnat